Paradox TD ox – haaveileva sählä

Paradoxia on kuvailtu haaveilijaksi, jota se kyllä taitaa olla. Taluttaessa paikasta toiseen herra jää mielellään katselemaan ympärilleen, kävelee hiljaa ja tuntuu nauttivan säästä kuin säästä. Siitäpä eivät taluttelijat aina pidäkään, Paradoxia kun on turha hoputtaa yhtään mihinkään. Ei ori mihinkään liiku, vaikka millä houkutuksilla ja lahjonnoilla. Tallissa Paradox on aikalailla samanlainen, eikä tuota tarvitse kiinni sitoa hoidettaessa, niin nätisti seisoo paikallaan jopa satulanlaiton aikana. Kengitys ja peseminen hoituu samanlaisella rauhallisuudella, jopa kisapaikalla ollaan itse rauhallisuuksia, vaikka lajitovereiden tervehdyksiin vastataankin poikkeuksetta.

Selkään noustessa Paradox alkaa jo hieman hermostua. Tehtävä täytyy siis suorittaa mahdollisimman nopeasti, jalustimet kannattaa säätää sopivalle pituudelle, satulavyötä kiristää tarpeeksi ja hypätä jakkaran päältä kyytiin. Paradox lähtee liikkeelle välittömästi, kun selkään ollaan päästy.

Ja siitä se hupi sitten alkaakin. Haaveilevasta herrasta ei taida olla enään mitään jäljellä, eteenpäin porhalletaan maakiiturin lailla, ja ratsastajalta vaaditaankin taitoa ja keskittymistä saada Paradox avuille ja kulkemaan nätisti – herralla on tapana sählätä kaikki helpoimmatkin asiat aivan kummalliseksi räpellykseksi. Vasta, kun Paradox on avuilla ja lämmennyt tarpeeksi, löytyy kevyt ja pehmeä ratsastettavuus. Helpoksi ratsuksi Paradoxia ei siltikään voi sanoa, ratsastajan täytyy olla koko ajan tekemässä ja opastamassa, muuten voidaan keksiä jotain aivan omaa tekemistä. Paradoxista siis on kouluratsuksi, mikäli kärsivällisyyttä riittää.

Esteillä innostus näkyy jo lihasten värinästä ja höröllä olevista korvista. Harvemmin Paradox kieltäytyy hyppäämästä, esteen yli mennään vaikka sitten kauhealla kolinalla. Paradoxin kanssa hyppääminen on miellyttävä kokemus, mikäli pystyy olemaan mukana korkeissa ilmalennoissa (pienetkin esteet pitää hypätä mahdollisimman korkealta). Herra kuitenkin kuumenee vähän turhankin paljon hyvin helposti, jolloin ei sitten paikallaan suostuta pysymään muuten kuin steppailemalla paikallaan ja koittamalla ryöstäytyä käsistä.

Maastossa pystytään taas menemään pitkin ohjin – herra haaveilija pääsee jälleen tutkimaan ympäristöään. Meno metsiköissä on hyvin varmaa kovassakin vauhdissa, Paradox katsoo mihin jalkansa törkkää.